Ostoskorisi on tyhjä
Loppuvuodesta meille tuli kaupalle muutama uutuuslanka West Yorkshire Spinneriltä ja nyt tammikuussa yksi niistä, aivan ihanan villainen ja pehmoinen Croft Aran, on kuukauden lankana. Lähdin tutkimaan langan taustoja internetin syvyyksiin, ja ennen kuin huomasinkaan oli aikaa vierähtänyt tovi jos toinenkin tutustuessa Shetlannin villan erityisyyteen ja historiaan. Jos et tiennyt, niin Shetlanti on saariryhmä Iso-Britanniasta koilliseen ja kuuluu Skotlantiin. Shetlaninsaarilla sijaitsee myös Iso-Britannian pohjoisin kolkka ja sää on sen mukainen, harvoin yli 20 astetta, toisaalta harvoin paljoa pakkastakaan. Tuulta sen sijaan riittää. Shetlannin asukkaat kokevat itsensä taustaltaan enemmän skandinaaveiksi kuin briteiksi ja viikinkiperinteitä esimerkiksi kunnioitetaan ja juhlitaan vuosittain. Tunnemme tietysti Shetlannista Fair Islen ja sen erityisen runsaat kirjoneuleet. Shetlannin villa oli jo keskiajalla hyvin arvostettua ja kuninkaallisilla piti aina olla jalassaan shetlanninvillasta neulotut sukat.
1600-1700 -luvuilla maailmaa hallitsi se, jolla oli paras villa, ja siksi Euroopan kuninkaalliset kävivät suurta taistelua siitä, kenen villa olisi parasta ja halutuinta. Merinolampaita kasvatettiin vain Espanjassa ja koska tunnetusti sen villa on pehmeistä, Espanja oli hallitseva valtakunta tuon ajan Euroopassa. Englannin kuningas yritti saada Espanjaa myymään itselleen muutaman merinolampaan, mutta espanjalaiset toki pitivät tiukasti kiinni edustaan. Tuohon aikaan sai kuolemantuomion mikäli yritti kuljettaa merinolammasta yli Espanjan rajan.
Niinpä Brittein saarilla kuumeisesti pyrittiin löytämään lammasrotu, jonka villa olisi pehmoisia ja hyvää kuin merino ja myös shetlanninlampaiden villaa harkittiin yhtenä vaihtoehtona jalostukseen. Shetlanninlampailla oli siihen aikaan samaan tapaan kuin islanninlampailla kaksoisturkki, jossa päälikarva on karkeampaa ja siksi se ei jalostukseen kelvannut.
Meille tulleessa Croft Aran -langassa en kuitenkaan mitään karkeita kuituja tunnista, vaan villa tuntuu pehmeältä ja mukavalta. Siinä on värejä luonnonvalkoisen lisäksi 11, kaikki nimetty Shetlanninsaarten paikannimien mukaan. Kaunis värikartta inspiroi kirjoneuleisiin ja Croftilla voisi hyvinkin korvata Lettlopin islantilais- tai muissa kaarrokepuseroissa. Jos on vielä Veera Jussilan Hnetur -paita tai Rauma -pusero neulomatta, niin tässä olisi kirja lankavaihtoehto niihinkin. Tai ehkä haluat leikitellä näillä kauniilla luonnollisilla väreillä ja neuloa Andrea Mowryn Nightshift-huivin, jossa käytetään kaiken kaikkiaan kuutta eri väriä.
Lämmin pipo tai lapset syntyvät toki tästä myös, tai se tämän talven hitti, kauluri, jonka suojaan paeta tuulta ja pakkasta. Jos haluat shetlanninvillaa neuloessa Shetlannin maisemiin, niin suosittelen Ann Cleevesin dekkareita, tai niistä tehtyä TV-sarjaa: Shetlandsaarten murhat. Mikä parasta kuin antaa äänikirjan viedä mielikuvituksen mennessään ja puikkojen samalla synnyttää jotakin uutta ja ihanaa.
